maanantai 4. helmikuuta 2013
Kuulumisia uudesta blogista
Blogilla näyttää olevan vielä jonkin verran seuraajia. Tänne ei taida enää kuulumisia tulla, mutta uusia juttuja löytyy mun Puolet pienemmäksi -blogista, tervetuloa sinne!
keskiviikko 16. maaliskuuta 2011
Keväisiä kuulumisia!
Lupasin ennen joulua, että blogaan ennen vuoden vaihtumista, mutta kuinkas kävikään? Olen pahoillani!
Elämä on nykyään niin arkista ettei ole oikein ollut mitään kirjoitettavaa. Valokuviakaan en ottanut ainuttakaan puoleen vuoteen, nyt olen vähän tsempannut silläkin saralla, vaikka tähän ei ole nyt yhtään kuvaa tulossakaan. Laitan nyt pikaisesti, miten tämä paluu arkeen ja Suomeen on sujunut.
Viime vuonna olin alkuvuoden työssäoppimassa ihanassa kahvilassa täällä Tampereella ja koulutuksen loputtua pääsinkin melkein heti töihin. Työskentelen täällä Tampereen Ikeassa ravintolapuolella, muhun voi törmätä siis siellä ravintolassa, alakerran Bistrossa ja Herkkutorilla ja välillä tavaratalon kassallakin. Olen tykännyt kovasti työstäni siellä ja koskapa en tee ihan täyttä päivää, niin aikaa jää muuhunkin!
Esikoinen on koulussa, eka vuosi meni aika hankalasti, mutta elokuussa vaihtoi toiseen kouluun ja siellä on sujunut todella kivasti! On saanut kavereita ja tykkää käydä koulussa! On harrastanut partiota sekä monenlaista käsillä tekemistä, nyt käy sarjakuvakurssilla ja tiffany-lasi-kurssilla.
Kaksoset käyvät eskaria ja tykkäävät myös. Viime kesän pelasivat jalkapalloa ja harrastus on jatkunut nyt talvellakin paikallisessa tyttöjoukkueessa, käyvät myös temppujumpassa. Syksyllä sitten kouluun!
Ostimme kesällä rivarikämpän ja muutimme tähän elokuussa. Olemme viihtyneet todella hyvin ja innolla odotamme kesää tässä, vaikka itse en koe minkäänlaista paloa puutarhahommiin, onneksi meillä onkin todella mini piha :-)
Pientä opiskelua olen harrastanut nyt keväällä, käyn ruotsin kurssilla työväenopistossa ja nyt uutena aloitin suorittamaan ympäristönhuollon ammattitutkintoa, mikä vaikuttaa todella mielenkiintoiselta! Ympäristöasiat on olleet mulle tärkeitä jo lukiosta asti, joten kivaa, että vihdoin pääsen koulun penkille oppimaan asioista jotain!
Hauvavauva tulee perheesemme nyt keväällä, mikä on ihanaa! Ehkä alankin pitämään koirablogia sen jälkeen :-)
Koitan paremmalla ajalla palata takaisin ja jos on jotain paluumuuttomietteitä, niin laittakaa vaikka kysymyksiä. Eihän se helppoa ole tavallaan ollut. Alku oli kuherruskuukautta, mutta kyllä ikävä Kiinaan on suuri ja melkein tältä istumalta voisin muuttaa takaisin!
Aurinkoiset terveiset Tampereelta!
Elämä on nykyään niin arkista ettei ole oikein ollut mitään kirjoitettavaa. Valokuviakaan en ottanut ainuttakaan puoleen vuoteen, nyt olen vähän tsempannut silläkin saralla, vaikka tähän ei ole nyt yhtään kuvaa tulossakaan. Laitan nyt pikaisesti, miten tämä paluu arkeen ja Suomeen on sujunut.
Viime vuonna olin alkuvuoden työssäoppimassa ihanassa kahvilassa täällä Tampereella ja koulutuksen loputtua pääsinkin melkein heti töihin. Työskentelen täällä Tampereen Ikeassa ravintolapuolella, muhun voi törmätä siis siellä ravintolassa, alakerran Bistrossa ja Herkkutorilla ja välillä tavaratalon kassallakin. Olen tykännyt kovasti työstäni siellä ja koskapa en tee ihan täyttä päivää, niin aikaa jää muuhunkin!
Esikoinen on koulussa, eka vuosi meni aika hankalasti, mutta elokuussa vaihtoi toiseen kouluun ja siellä on sujunut todella kivasti! On saanut kavereita ja tykkää käydä koulussa! On harrastanut partiota sekä monenlaista käsillä tekemistä, nyt käy sarjakuvakurssilla ja tiffany-lasi-kurssilla.
Kaksoset käyvät eskaria ja tykkäävät myös. Viime kesän pelasivat jalkapalloa ja harrastus on jatkunut nyt talvellakin paikallisessa tyttöjoukkueessa, käyvät myös temppujumpassa. Syksyllä sitten kouluun!
Ostimme kesällä rivarikämpän ja muutimme tähän elokuussa. Olemme viihtyneet todella hyvin ja innolla odotamme kesää tässä, vaikka itse en koe minkäänlaista paloa puutarhahommiin, onneksi meillä onkin todella mini piha :-)
Pientä opiskelua olen harrastanut nyt keväällä, käyn ruotsin kurssilla työväenopistossa ja nyt uutena aloitin suorittamaan ympäristönhuollon ammattitutkintoa, mikä vaikuttaa todella mielenkiintoiselta! Ympäristöasiat on olleet mulle tärkeitä jo lukiosta asti, joten kivaa, että vihdoin pääsen koulun penkille oppimaan asioista jotain!
Hauvavauva tulee perheesemme nyt keväällä, mikä on ihanaa! Ehkä alankin pitämään koirablogia sen jälkeen :-)
Koitan paremmalla ajalla palata takaisin ja jos on jotain paluumuuttomietteitä, niin laittakaa vaikka kysymyksiä. Eihän se helppoa ole tavallaan ollut. Alku oli kuherruskuukautta, mutta kyllä ikävä Kiinaan on suuri ja melkein tältä istumalta voisin muuttaa takaisin!
Aurinkoiset terveiset Tampereelta!
torstai 7. tammikuuta 2010
Vuoden ensimmäinen blogaus
Hieman harvakseltaan olen blogaillut ja tuskimpa tämä tahti tästä kauheasti kiihtyy tämänkään vuoden aikana. Valokuvablogauksen koitan aloittaa uudestaan, mutta tämäkin blogi säilynee, voin silloin tällöin laittaa kuulumisia ja kuvia meidän elämästä.
Tässä hieman jälkijunaan kuva meidän joulusta, nyt on jo kuusi ja muutkin koristeet laitettu pois, ikkunoissa on vielä valot, mutta ei muuta. Olohuoneen järjestyskin vaihtui, televisio siirtyi ikkunaan eteen, ainakin kesään asti.
Tytöt ovat nauttineet kovasti lumesta, etenkin pienet! Lomalla on ollut aikaa laskea pulkalla ja käydä luistelemassa, siitä kuvia seuraavalla kerralla.
Katselin tänään kuvia esikoisen Kiina-esitelmää varten ja tuli kova ikävä kotiin, Kiinaan. Vaikka asiat on täällä hyvin, niin silti huomaan ikävöiväni takaisin. Ja ehkä se ei ole paikka pelkästään, vaan kaipaan sitä elämää, mitä elimme siellä. Kaipaan kouluyhteisöä, expat-yhteisöä ja pientä suomiyhteisöämme. Täällä sitä jotenkin vaan kaikki on omissa koloissaan ja ihana kolo meilläkin on, mutta kai elämässä voisi muutakin olla? Kiinassa oli aina jotenkin jotain, mitä odottaa, juhlia, lomareissuja, säännöllisesti menin junalla Shanghaihin jne., täällä elämä on arkea, ilman sen kummempia odotuksia. Mutta kai se tästä...
Tässä hieman jälkijunaan kuva meidän joulusta, nyt on jo kuusi ja muutkin koristeet laitettu pois, ikkunoissa on vielä valot, mutta ei muuta. Olohuoneen järjestyskin vaihtui, televisio siirtyi ikkunaan eteen, ainakin kesään asti.
Tytöt ovat nauttineet kovasti lumesta, etenkin pienet! Lomalla on ollut aikaa laskea pulkalla ja käydä luistelemassa, siitä kuvia seuraavalla kerralla.
Katselin tänään kuvia esikoisen Kiina-esitelmää varten ja tuli kova ikävä kotiin, Kiinaan. Vaikka asiat on täällä hyvin, niin silti huomaan ikävöiväni takaisin. Ja ehkä se ei ole paikka pelkästään, vaan kaipaan sitä elämää, mitä elimme siellä. Kaipaan kouluyhteisöä, expat-yhteisöä ja pientä suomiyhteisöämme. Täällä sitä jotenkin vaan kaikki on omissa koloissaan ja ihana kolo meilläkin on, mutta kai elämässä voisi muutakin olla? Kiinassa oli aina jotenkin jotain, mitä odottaa, juhlia, lomareissuja, säännöllisesti menin junalla Shanghaihin jne., täällä elämä on arkea, ilman sen kummempia odotuksia. Mutta kai se tästä...
sunnuntai 15. marraskuuta 2009
Marraskuu jo menossa
Olen ollut työssäoppimassa jo viisi viikkoa ihanassa pienehkössä kahvilassa ja ensi viikon lauantaina siellä alkaa jo joulutohinat, ihanaa! Pitää ottaa sitten joku päivä kamera mukaan ja näppäillä kauniita kuvia teidänkin ihasteltavaksi!
Kaikki on sujunut edelleen hienosti, vaikka kieltämättä on Kiina-ikävää ollut! Olen kaivannut erityisesti ihmisiä siellä, sellaista yhteisömäistä elämistä, sekä suomalaisten kanssa yhdessä touhuamista sekä erityisesti kansainvälisen koulun juttuja. Onneksi pääsin täydellisessä naisseurassa Tallinnaan muutama viikko sitten, huomasin, että kivaa voi olla täälläkin :-)
Koti ei ole vielä ihan valmis, tänään kyllä raivasin kirjastoksi kutsumaamme huonetta, sinne saisi ehkä jo matonkin lattialle! Vielä on jotain laatikoita siellä, mutta osa siirtynee kellariin ja seinänvierustat tyhjenevät. Tavoitehan oli, että jouluksi valmista!
Sami kävi syyslomalla isänsä luona tyttöjen kanssa mun ollessa töissä, siellä pääsivät nauttimaan mm. keinumisesta!
Joku lauantai Sami kävi tyttöjen kanssa mun työpaikalla kalakeitolla ja kävelivät lähistössä mun vielä tehdessä työvuoron loppuun.
Täältä minut löytää, kahvila Vatruskasta, kannattaa tulla joulun alla käymään, siellä aukeaa nimittäin 21.11. joulupiha ja pihalta löytyy mm. karuselli, jossa soi joululaulut, lisäksi paljon erilaisia myyntikojuja, kotakahvila, alpakkoja ja varmaan ponejakin, kahvilasta riisiäpuuroa ja erilaisia leivonnaisia. Varmasti mukava aloitus jouluun!
Kaikki on sujunut edelleen hienosti, vaikka kieltämättä on Kiina-ikävää ollut! Olen kaivannut erityisesti ihmisiä siellä, sellaista yhteisömäistä elämistä, sekä suomalaisten kanssa yhdessä touhuamista sekä erityisesti kansainvälisen koulun juttuja. Onneksi pääsin täydellisessä naisseurassa Tallinnaan muutama viikko sitten, huomasin, että kivaa voi olla täälläkin :-)
Koti ei ole vielä ihan valmis, tänään kyllä raivasin kirjastoksi kutsumaamme huonetta, sinne saisi ehkä jo matonkin lattialle! Vielä on jotain laatikoita siellä, mutta osa siirtynee kellariin ja seinänvierustat tyhjenevät. Tavoitehan oli, että jouluksi valmista!
Sami kävi syyslomalla isänsä luona tyttöjen kanssa mun ollessa töissä, siellä pääsivät nauttimaan mm. keinumisesta!
Joku lauantai Sami kävi tyttöjen kanssa mun työpaikalla kalakeitolla ja kävelivät lähistössä mun vielä tehdessä työvuoron loppuun.
Täältä minut löytää, kahvila Vatruskasta, kannattaa tulla joulun alla käymään, siellä aukeaa nimittäin 21.11. joulupiha ja pihalta löytyy mm. karuselli, jossa soi joululaulut, lisäksi paljon erilaisia myyntikojuja, kotakahvila, alpakkoja ja varmaan ponejakin, kahvilasta riisiäpuuroa ja erilaisia leivonnaisia. Varmasti mukava aloitus jouluun!
maanantai 28. syyskuuta 2009
Syksyn värien pauloissa
Kohta on jo lokakuu, aika tuntuu menevän todella nopeasti! Nautin jotenkin tästä säästä, tätä en ole neljään vuoteen kokenut, syksy oli Hangzhoussa usein vain muutaman viikon mittainen, t-paidasta siirryttiin melkein suoraan toppatakkeihin! Niinpä mulla ei mitään syystakkeja olekaan...
Luonto on nyt todella kaunis. Aion ottaa kameran entistä useammin matkaan mukaan ja kuvata ihania syksyn värejä. Meillä on onni asua hyvin lähellä järveä, ikkunoista ei näy, mutta muutamassa minuutissa kävelee rantaan, vettä voisi kuvata aina vaan uudelleen ja uudelleen...
Päivä meni taas nopeasti, opiskelua ensin päätteiden edessä ja sitten vielä suurtalouskeittiössä, leivoimme tänään työparini kanssa marjapiirakkaa, joka onnistui upeasti, hyvä me! En siis todellakaan ole mikään kokkikolmonen, mutta meillä on niin hieno porukka, että voi viisaammilta kysellä, kun ei itse tiedä ja se toki vaikuttaa lopputulokseenkin.
Mutta nyt unille, että jaksaa aamulla 6:45 herätä, onneksi mies vie tirppanat hoitoon, niin ei tarvitse tuon aiemmin herätä.
lauantai 26. syyskuuta 2009
Paluu arkeen
Olemme asuneet Suomessa nyt muutamaa päivää vajaan kaksi kuukautta. Tuntuu kun emme olisi Kiinassa koskaan asuneetkaan, aika surullista sinänsä. Suomessa kaikki on alkanut hienosti, kämppä tuntuu mukavalta, tavaratkin saapui kuukausi sitten, yksi kaappi tuolla makaa ilman yhtä jalkaa, mutta vakuutus korvannee sen korjauksen. Vielä on toki kamaa levällään, mutta jospa jouluun mennessä olisi kaikki löytäneet paikkansa!
Esikoinen aloitti koulussa, joka on ihan lähellä ja alku on sujunut hyvin. Hän pääsi Suomi toisena kielenä -ryhmään, jossa on myös kaksi maahanmuuttajaa, tuollainen tukiopetus on varmasti ihan tarpeen! Kavereita on jo löytynyt, ei mitään ihan bestistä, mutta vastahan hän on kuukauden koulussa ollut. Harrastuksiakin on löytynyt, käy partiossa, sekä kahdessa koulun kerhossa, toinen on Näppärät näpit ja toinen animaatiokerho.
Pienet on olleet kuukauden päiväkodissa. He ovat eri ryhmissä, mutta iltapäivisin touhuavat siellä paljon yhdessä, tekee varmasti pieni erillään olo heille hyvää. Nauttivat suuresti ulkoilusta säässä kun säässä. suomalainen ruokakin alkaa vähitellen maistumaan, vaikka esim. perunamuussi on jotain todella kamalaa...
Mä aloitin työvoimakoulutuksessa, olin onnekas ja pääsin 124 hakijan joukosta ensin haastatteluun ja siitä valittiin meitä 15 kurssille. Suoritan kahvilamyyjän koulutusta, mikä on ensimmäinen osa tarjoilijan ammattitutkintoa. Kolme viikkoa on koulua ollut, vielä kaksi lisää ja sitten alkaa pitkä työssäoppiminen. Joulukuussa ja helmikuussa käväistään lyhyet pätkät koululla ja muuten ollaan työssä oppimassa maaliskuun loppuun asti. Tuntuu ihan kivalta ja ensi viikolla selvinnee tuo työssäoppimispaikkakin.
Kiinaa ei ole varsinaisesti ollut ikävä, ei ole tosin ollut oikein aikaa asiaa miettiäkään. Ikävä on ollut omaa aikaa! Hieman myös ikävä tuli, kun jouduin etsimään muutamaa valokuvaa ja törmäsin kiinakuviin... Olen hieman vältellyt sinne jääneiden blogien lukemista, vaikka jollain tavalla on jo hyvin ulkopuolinen olo kiinalaisen kotirouvan elämästä. Kaiken kaikkiaan tunnun sopeutuvan nopeasti muutoksiin, mikä helpottaa kyllä elämää kovasti. Vaikka nythän meillä on kyllä vasta kuherruskuukausi menossa, katsotaan kun alkaa päivät todella lyhenemään, sataa räntää ja autolla ajamaan lähtiessä pitää tehdä ensin hirveät lumityöt, että se löytyy kaiken lumen alta...
Mutta tässä sitä ollaan taas, blogaamassa. En tiedä vielä, että miten aktiivisesti päivittelen, mutta eiköhän tänne ala kuvia tulemaan, juttuja ehkä työssäoppimisesta ja juttuja, että miltä tämä elo täällä Suomessa oikein tuntuu!
Esikoinen aloitti koulussa, joka on ihan lähellä ja alku on sujunut hyvin. Hän pääsi Suomi toisena kielenä -ryhmään, jossa on myös kaksi maahanmuuttajaa, tuollainen tukiopetus on varmasti ihan tarpeen! Kavereita on jo löytynyt, ei mitään ihan bestistä, mutta vastahan hän on kuukauden koulussa ollut. Harrastuksiakin on löytynyt, käy partiossa, sekä kahdessa koulun kerhossa, toinen on Näppärät näpit ja toinen animaatiokerho.
Pienet on olleet kuukauden päiväkodissa. He ovat eri ryhmissä, mutta iltapäivisin touhuavat siellä paljon yhdessä, tekee varmasti pieni erillään olo heille hyvää. Nauttivat suuresti ulkoilusta säässä kun säässä. suomalainen ruokakin alkaa vähitellen maistumaan, vaikka esim. perunamuussi on jotain todella kamalaa...
Mä aloitin työvoimakoulutuksessa, olin onnekas ja pääsin 124 hakijan joukosta ensin haastatteluun ja siitä valittiin meitä 15 kurssille. Suoritan kahvilamyyjän koulutusta, mikä on ensimmäinen osa tarjoilijan ammattitutkintoa. Kolme viikkoa on koulua ollut, vielä kaksi lisää ja sitten alkaa pitkä työssäoppiminen. Joulukuussa ja helmikuussa käväistään lyhyet pätkät koululla ja muuten ollaan työssä oppimassa maaliskuun loppuun asti. Tuntuu ihan kivalta ja ensi viikolla selvinnee tuo työssäoppimispaikkakin.
Kiinaa ei ole varsinaisesti ollut ikävä, ei ole tosin ollut oikein aikaa asiaa miettiäkään. Ikävä on ollut omaa aikaa! Hieman myös ikävä tuli, kun jouduin etsimään muutamaa valokuvaa ja törmäsin kiinakuviin... Olen hieman vältellyt sinne jääneiden blogien lukemista, vaikka jollain tavalla on jo hyvin ulkopuolinen olo kiinalaisen kotirouvan elämästä. Kaiken kaikkiaan tunnun sopeutuvan nopeasti muutoksiin, mikä helpottaa kyllä elämää kovasti. Vaikka nythän meillä on kyllä vasta kuherruskuukausi menossa, katsotaan kun alkaa päivät todella lyhenemään, sataa räntää ja autolla ajamaan lähtiessä pitää tehdä ensin hirveät lumityöt, että se löytyy kaiken lumen alta...
Mutta tässä sitä ollaan taas, blogaamassa. En tiedä vielä, että miten aktiivisesti päivittelen, mutta eiköhän tänne ala kuvia tulemaan, juttuja ehkä työssäoppimisesta ja juttuja, että miltä tämä elo täällä Suomessa oikein tuntuu!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)